torstai 14. helmikuuta 2013

Be my valentine...


Pikkumies, viisi ja puoli vuotta, ilmoittaa parhaaksi ystäväkseen äidin. :) Ystävyyden merkiksi äiti laittoi pojan ranteeseen ystävännauhan. Äitiinsä on tuo pikkumies tullut, koruja täytyy aina olla. Rannekorukin on aika uusi tekele (pojan itsensä ainakin puoliksi tekemä), edelliset ovat jo loppuunkäytettyjä.

Olen alkanut harjoitella makrameeta. Aloitin harjoittelun kuitenkin yksinkertaisemmista asioista, kuten ystävännauhoista. Asiaan paneuduttuani huomasin, että eivät nekään niin yksinkertaisia aina ole... Löysin mainion verkkosivun, josta löytää tuhansittain malleja helpoista haastaviin. Ja paljon tutoriaaleja myös! Ensimmäinen makrameeharjoituskin on jo aluillaan, mutta se saattaa lentää seinään vielä monta kertaa, ennenkuin saan kaikki langat ja solmut hallintaan.

Hyvää ystävänpäivää! Siitäkin huolimatta, että olen enemmän anti-ystävänpäivähenkinen. ;)

tiistai 12. helmikuuta 2013

Antakaa neuleenne virrata kuin puro...

... lukee Novitan Puro-langan vyötteessä. Tämä puro ei nyt virtaa tai solju sujuvasti. Tiedättekö sen tunteen, kun ähertää kädet (tuskan)hiessä löyhää villalankaa, ja lanka on kohta puoliksi huopunutta söhryä? Sellaista muhjua. Niin kävi täällä.


Kyllä tämä tästä, pikkuhiljaa. Virheitä ei vaan ole helppoa purkaa, ja ensimmäinen aloituskin hylättiin epäselvien ohjeiden vuoksi (itse tekijässähän ei ole vikaa...). Yritin ensin väkertää yhden kirjan ohjeilla, mutta ne olivat niin pintapuoliset, että myöhäisestä kellonajasta huolimatta avasin eilen illalla vielä tietokoneen ja aloitin uudestaan paremmilla ohjeilla. Katsoin vain kuvallisia ohjeita, vaikka video olisi varmaan ollut parempi. On vaan hankala opetella videon avulla, kun molemmat kädet ovat käsityössä kiinni ja jollain pitäisi pystyä pysäyttämään video välillä. Mutta eiköhän tämä tästä.

Kintaita olen siis tekemässä. Olen aikaisemmin tehnyt kinnasneulalla kännykkäkotelon:


Nyt tuo kotelo alkaa jo olla aika nuhjaantunut, joten uusi on suunnitteilla. Mutta millä tekniikalla ja mistä materiaalista, se on vielä arvoitus - itsellekin.


maanantai 11. helmikuuta 2013

Joulu

Ai menikö se jo? Aika kulkee niin nopsaan, etten tahdo pysyä perässä. Kiusaan teitä nyt kuitenkin vielä joulujutuilla, koska en ole ehtinyt niitä aiemmin tänne laittaa. Tai no ehtinyt ja ehtinyt; intressitkin ovat olleet muualla. Ei ole vielä kunnon rutiinia tässä blogin päivittämisessä.




Askartelin itse suurimman osan joulukorteista. Virkkasin monen monta (yli 30, en laskenut) lumihiutaletta, jotka tärkkäsin joko sokerivedellä tai liimalla. Kiinnitin nauhan kanssa korttipohjaan; punaiseen, violettiin tai vihreään. Ideana oli, että lumihiutaleen saa halutessaan roikkumaan koristeeksi jonnekin.

Itsetehdyn joululahjan sai viime jouluna ainoastaan äitini:



Saltkråkan -sukat
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3mm sukkapuikot

Olen tehnyt joskus itselleni samalla ohjeella, ja tykkään mallista. Nopeat neuloa! Mallineule pitää hyvin muotonsa, omani ovat olleet käytössä jo ainakin kaksi vuotta. Neulon nykyään useimmiten kantapään lyhennetyillä kerroksilla, se on nopeampi, helpompi ja ohuempi kengässä.




Easy Lace Shrug (Ravelryssa)
Lanka: Malabrigo Sock, väri Lettuce

Tämäkin valmistui jouluksi, mutta oli tilaustyö. Ystäväni halusi äidilleen hartioille lämmikettä, joten minähän neuloin. Jossain aiemmassa postauksessa eisttelin niitä tyylikkäitä sisältäpurkautuvia keriä, jotka tästä langasta tein...

Lisää juttuja tulossa pian! Valokin alkaa riittää päiväsaikaan kuvaamiseen.