Älä tule paha uni...

Näiden tekemisestä on jo yli vuosi aikaa, mutta jostain syystä havahduin valokuvaamaan ne vasta nyt. Yläkuvan unisieppari on elämäni ensimmäinen sellainen, ja sen tein Pikkumiehelleni. Kehän halkaisija on noin 15cm, pohjana kanukasta taivutettu rengas. Alempi on taivuteltu pajusta (tai jostain Salix-sukuun kuuluvasta, puun kokoinen se oli), ja kuten kuvasta näkyy, muoto ei ole aivan pyöreä. Kokoa tällä minun unieni turvaajalla on noin 25cm. Sulat ovat mm. kanaa, ankkaa/sorsaa ja metsästä kerättyjä villien lintujen sulkia. En muista enää tarkkaan, kun aikaa on hieman vierähtänyt... :)

Teimme näitä toissatalvena ystäväni luona, katsoimme hieman mallia netistä ja lähdimme kieputtelemaan. Tuosta kellertävästä tykkään erityisesti, se on jotenkin todella onnistunut kokonaisuus.

Magneetteja

Nämä ovat viimeisimmät tekemäni jääkaappimagneetit. Materiaalina  postimerkkejä, vanha kartasto, uudempi kartta, teepaketti, 20-luvun ruotsalainen lehti... Maakuntien vaakunat -magneetti on siskoni tekemä, ja se meni vähän pilalle kun vahingossa sitä taivuteltiin; kuva siis murtui keskeltä.

Käytän leikattavaa magneettilevyä, jossa on liimapinta toisella puolella. Päälle kontaktimuovi, niin kuvat kestävät paremmin.

Hopeaa

Kävin kaksipäiväisellä hopeasavikurssilla. Aluksi ajattelin, että ei olekaan oikein mun juttu, mutta kummasti alkoivat kurunosat muotoutua. En halunnut käyttää valmiita muotteja tai malleja, vaan tein vapaalla kädellä, vain alkumuodon otin sabluunan avulla. (Nyt tuli hetkellinen oikosulku - kauan aikaa pyörittelin sanaa ja mietin, että kirjoitetaanko sabluuna b:llä vai p:llä... päädyin tuohon beehen.) Jämistä tein vielä pikkuriikkisiä osia.

Kaksi sulkaa, ehkä käytettäväksi yhdessä.

Kasvin lehdellä painokuvioitu riipus.

Lopusta savesta tehdyt pikkuriipukset.

Yhteiskuva, pyykkipoika antamassa mittakaavaa. Pahoittelen rumaa kuvaustaustaa.

Nämä kaikki sain tehtyä yhdestä annoksesta eli 10 grammasta hopeasavea. Polton ja hionnan jälkeen halusin vielä patinoida korut, joten ne uivat rikkimaksaliuoksessa noin vartin (pikkusälät hieman vähemmän aikaa). Sitten vielä kiillotus, ja pinta on täydellinen. :)

Kallis harrastus, mutta voisi ne (vähät) rahansa huonomminkin käyttää.

Hiljaista vaan ei toimetonta

Niin juuri, hiljaiseloa blogipuolella mutta muuten kyllä vauhtia riittää! Käsitöitä valmistuu aika tasaiseen tahtiin, nyt on projektina lankojen hävitys. Olisi niin ihanaa saada kaikki langat mahtumaan yhteen isoon muovilaatikkoon, siitä haaveilen ja sitä tavoitetta kohti tässä mennään...

Nennir

Lanka: Araucania Ranco Solid

Pöllöpipo

Lanka: Regia

Tammikuussa valmistuneita. :) Kahteen pipoon en löytänyt tähän hätään Ravelry-linkkiä; eka pipo oli muistaakseni jostain lehdestä... täytyy tutkia asiaa.

Nennir-kauluri oli haastava. Palmikoita aloitettiin 'tyhjästä' ja vääntää täytyi ihan tosissaan. Lopussa alkoi jo sujua, eikä tarvinnut tuijottaa kaavioita ihan herkeämättä. Ihana työ! Olin talvella ihan lääpälläni kelttihenkisiin palmikoihin, niitä on tullut Ravelryynkin suosikkilistattua aika läjä. :)

Koitan kuvata lisää juttuja; olen muutamasta asiasta kovin innoissani ja haluaisin kuuluttaa intoni koko maailmalle! :)

Be my valentine...

Pikkumies, viisi ja puoli vuotta, ilmoittaa parhaaksi ystäväkseen äidin. :) Ystävyyden merkiksi äiti laittoi pojan ranteeseen ystävännauhan. Äitiinsä on tuo pikkumies tullut, koruja täytyy aina olla. Rannekorukin on aika uusi tekele (pojan itsensä ainakin puoliksi tekemä), edelliset ovat jo loppuunkäytettyjä.

Olen alkanut harjoitella makrameeta. Aloitin harjoittelun kuitenkin yksinkertaisemmista asioista, kuten ystävännauhoista. Asiaan paneuduttuani huomasin, että eivät nekään niin yksinkertaisia aina ole... Löysin mainion verkkosivun, josta löytää tuhansittain malleja helpoista haastaviin. Ja paljon tutoriaaleja myös! Ensimmäinen makrameeharjoituskin on jo aluillaan, mutta se saattaa lentää seinään vielä monta kertaa, ennenkuin saan kaikki langat ja solmut hallintaan.

Hyvää ystävänpäivää! Siitäkin huolimatta, että olen enemmän anti-ystävänpäivähenkinen. ;)

Antakaa neuleenne virrata kuin puro...

... lukee Novitan Puro-langan vyötteessä. Tämä puro ei nyt virtaa tai solju sujuvasti. Tiedättekö sen tunteen, kun ähertää kädet (tuskan)hiessä löyhää villalankaa, ja lanka on kohta puoliksi huopunutta söhryä? Sellaista muhjua. Niin kävi täällä.

Kyllä tämä tästä, pikkuhiljaa. Virheitä ei vaan ole helppoa purkaa, ja ensimmäinen aloituskin hylättiin epäselvien ohjeiden vuoksi (itse tekijässähän ei ole vikaa...). Yritin ensin väkertää yhden kirjan ohjeilla, mutta ne olivat niin pintapuoliset, että myöhäisestä kellonajasta huolimatta avasin eilen illalla vielä tietokoneen ja aloitin uudestaan paremmilla ohjeilla. Katsoin vain kuvallisia ohjeita, vaikka video olisi varmaan ollut parempi. On vaan hankala opetella videon avulla, kun molemmat kädet ovat käsityössä kiinni ja jollain pitäisi pystyä pysäyttämään video välillä. Mutta eiköhän tämä tästä.

Kintaita olen siis tekemässä. Olen aikaisemmin tehnyt kinnasneulalla kännykkäkotelon:

Nyt tuo kotelo alkaa jo olla aika nuhjaantunut, joten uusi on suunnitteilla. Mutta millä tekniikalla ja mistä materiaalista, se on vielä arvoitus - itsellekin.

Joulu

Ai menikö se jo? Aika kulkee niin nopsaan, etten tahdo pysyä perässä. Kiusaan teitä nyt kuitenkin vielä joulujutuilla, koska en ole ehtinyt niitä aiemmin tänne laittaa. Tai no ehtinyt ja ehtinyt; intressitkin ovat olleet muualla. Ei ole vielä kunnon rutiinia tässä blogin päivittämisessä.

Askartelin itse suurimman osan joulukorteista. Virkkasin monen monta (yli 30, en laskenut) lumihiutaletta, jotka tärkkäsin joko sokerivedellä tai liimalla. Kiinnitin nauhan kanssa korttipohjaan; punaiseen, violettiin tai vihreään. Ideana oli, että lumihiutaleen saa halutessaan roikkumaan koristeeksi jonnekin.

Itsetehdyn joululahjan sai viime jouluna ainoastaan äitini:

Saltkråkan -sukat

Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3mm sukkapuikot

Olen tehnyt joskus itselleni samalla ohjeella, ja tykkään mallista. Nopeat neuloa! Mallineule pitää hyvin muotonsa, omani ovat olleet käytössä jo ainakin kaksi vuotta. Neulon nykyään useimmiten kantapään lyhennetyillä kerroksilla, se on nopeampi, helpompi ja ohuempi kengässä.

Easy Lace Shrug (Ravelryssa)

Lanka: Malabrigo Sock, väri Lettuce

Tämäkin valmistui jouluksi, mutta oli tilaustyö. Ystäväni halusi äidilleen hartioille lämmikettä, joten minähän neuloin. Jossain aiemmassa postauksessa eisttelin niitä tyylikkäitä sisältäpurkautuvia keriä, jotka tästä langasta tein...

Lisää juttuja tulossa pian! Valokin alkaa riittää päiväsaikaan kuvaamiseen.