Opiston huovutustyö alkaa muotoutua. Edelleenkin märkähuovutus tuntuu haastavalta, pelottaa että villat liikkuvat huovutuksen aikana pois alkuperäiseltä paikaltaan. Toisaalta yllätyksellisyys on tässä hieno juttu! Tämä on tulevan seinätekstiilin pohja, nyt vaan toivon, että olisin uskaltanut lisätä puuhun oksia huovutusta suunnitellessani. En ole täysin tyytyväinen tähän pohjaan, mutta onneksi tätä työstetään vielä paljon.
Lauantai-aamu alkoi kohdallani neulan kanssa työtä tökkien. Nyt puu alkaa jo näyttää puulta, joitain yksityiskohtiakin sain tehtyä.
Tämä ei ole omakuva. Tavallaan.
Tarkoituksena on vielä märkähuovuttaa näitä yksityiskohtia, jotta pinnasta tulee kauniimpi. Kirjonnallakin aion tuoda esiin joitain asioita.
Tästä on siis tulossa Elämän Puu, oman elämäni kuvaaja. Oksilla kasvaa Tärkeitä Asioita ja Kohokohtia. Latvaan aion laittaa hieman haaveita. Huovutuksen ja kirjonnan lisäksi suunnitelmissa on lisätä muitakin elementtejä, mutta niistä lisää sitten kun ne muotoutuvat. Juuristoakaan ei ole unohdettu.
------
Kävin eilen Messukeskuksessa kiertämässä Elma- ja Kädentaitomessut. Ostin Pirtin Kehräämön ihanan sävyisiä huovutusvilloja, juuri sellaisia, joita olisin halunnut saada työhöni jo alkuvaiheessa. Nyt koitan saada niitä lisättyä sopiviin kohtiin työn pinnalle, katsotaan miten onnistuu.
