Pikkumies, viisi ja puoli vuotta, ilmoittaa parhaaksi ystäväkseen äidin. :) Ystävyyden merkiksi äiti laittoi pojan ranteeseen ystävännauhan. Äitiinsä on tuo pikkumies tullut, koruja täytyy aina olla. Rannekorukin on aika uusi tekele (pojan itsensä ainakin puoliksi tekemä), edelliset ovat jo loppuunkäytettyjä.
Olen alkanut harjoitella makrameeta. Aloitin harjoittelun kuitenkin yksinkertaisemmista asioista, kuten ystävännauhoista. Asiaan paneuduttuani huomasin, että eivät nekään niin yksinkertaisia aina ole... Löysin mainion verkkosivun, josta löytää tuhansittain malleja helpoista haastaviin. Ja paljon tutoriaaleja myös! Ensimmäinen makrameeharjoituskin on jo aluillaan, mutta se saattaa lentää seinään vielä monta kertaa, ennenkuin saan kaikki langat ja solmut hallintaan.
Hyvää ystävänpäivää! Siitäkin huolimatta, että olen enemmän anti-ystävänpäivähenkinen. ;)
2 kommenttia:
Ihana poika: äiti paras ystävä <3 Kaunis rannekoru. :)
Kiitos Sade!
Lähetä kommentti